Maanantai:

Pyöräily töihin n.10 km

Aamupala: leipä, margariinia, meetwurstia, salaattia, kurkkua

Lounas: spagettia, jauhelihakastiketta, juustoraastetta

Välipala: jäätelö

Pyöräily kotia n10km

Toinen välipala: toinen jäätelö :)

Kolmas välipala: kaksi pullaa

Iltapala: kolme leipää, juustoraastetta, kalkkunaleikkelettä

2 siideriä.

 

plussaa:  aamupala, liikunta, lounas.

miinusta: herkkujen määrä

 

...on ollut todella hankalaa.. en ole pitänyt kahden päivän aikana ruokapäiväkirjaa. on ollut vapaata ja vieraita kylässä. tullut herkuteltua juustolla ja viinillä ja leivoksilla. eli paljon on tullu syötyä epäterveellistä ja rasvasta ruokaa. toisaalta ihan hyvä aloittaa näin. Olo on raskas ja turvonnut, ja kevennetty ruokavalio vihanneksien kera kuulostaa todella hyvältä :)

 

Minä tilastollisesti :)

Alkupaino on 78,5kg eli BMI 33.53.

Rinnan ympärys 108 cm, vyötärön 106cm, lantion 110cm.

 

Tästä se alkaa! Vapaapäivänä on tullut vähän syötyä ja nyt katsoessani Suurinta pudottajaa päätin että NYT. Nyt mä aloitan. Ja kun ei mikään muu ole näyttänyt vähän aikaan toimineen, ehkä tästä laihuttamisesta julkisen tekeminen auttaa :)

 

Historiaa:

Sairastuin syömishäiriöön jo 9-vuotiaana. Äiti vei minut partioon ja autossa hän sanoi, että minun pitäisi alkaa tarkkaileen syömisiäni, etten lihoisi liikaa. Siitä paastoamis kierre alkoi. 14-vuotiaana aloitin terapian, kirjoittelin ruokapäiväkirjaa hoitajalle ja kävin punnituksissa. Olin koukussa paastoamiseen. Rakastin kaikkea siinä. Rakastin näläntunnetta. Rakastin pyörtyilyä. Rakastin salailua, taulukoita, mittauksia. Kaikkea! Mutta tiesin sen olevan väärin, ja olin kyllästynyt siihen että elämässä kaikki pyöri vain syömisen ja syömättömyyden näkökulmassa.

Sitten minut raiskattiin. Olin 17-vuotias ja poikaystäväni raiskasi minut. Pelkäsin sen jälkeen miehiä ja ihailua jota sain osakseni. En kertonut kenellekään sitä mitä tapahtui. Lihotin itseni, en niinkään sen takia että herkut olisivat antaneen lohtua. Vaan sen takia, etten olisi enää kaunis. Leikkasin hiukseni polkaksi, lopetin meikkaamisen, pukeuduin hoppari housuihin, yli suuriin t-paitoihin ja huppareihin.

Sitten tapasi aikuisen, joka huomasi kuinka sairas ja kipeä olin. Hän sanoi minulle että minulla on syömishäiriö. Hän auttoi minua tutustumaan ruokaan uudella tavoin. Hän opetti, että ruoka on paljon muutakin kuin pakollinen polttoaine. Hän opetti minulle täysin uuden kulttuurin.

Nyt.

Olen nainen :) Olen kaunis ja syön. Mutta 17-vuotiaana hankkimani kilot ovat ja ovat pysyneet. Olen nyt 22-vuotias ja koen olevani tarpeeksi vahva aloittaakseni tämän kilpailun. Itseni takia. En halua laihuttaa liikaa, mutta haluan elää terveellisesti ja haluan että se näkyy mun kropassa. Tähän tarvitse paljon tukea..

Huomenna:

Punnitsen ja kuvaan ja mittaan itseni aamulla. Tästä se lähtee. Terveellinen ruokavalio, liikunta. Tästä se lähtee. Ensi viikon teema on ruoka- ja liikuntapäiväkirja. Rehellinen katsaus siihen mitä syön ja miten liikun.